SISÄLTÖ

Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt): 1.7.1995, muutos lupa 1.10.2009

Palvelu, johon lupa on myönnetty: Tehostettu palveluasuminen

Palveluala, joka on rekisteröity: Ikääntyneiden palveluasuminen

Palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa alihankintana tuotettujen palvelujen laadusta.

Tämä omavalvontasuunnitelma toimii Palvelutalo Hongaksen toimintaohjeena ja perustuu valvontalain edellyttämiin velvoitteisiin.

Palveluiden laadun varmistamisen edellytyksenä on, että palveluntuottajina toimimme lain mukaan, noudatamme sopimuksia, varmistamme palveluidemme laadun, saatavuuden, jatkuvuuden ja turvallisuuden sekä asiakkaidemme yhdenvertaisuuden toiminnassamme. Korjaamme toiminnassamme havaitut puutteet niiden ilmaantuessa. Toteutamme toiminnassamme jatkuvaa seurantaa ja sitä kautta kehitämme toimintaamme edelleen.

Onko alihankintana tuottavilta palveluntuottajilta vaadittu omavalvontasuunnitelmat?

Kyllä Ei [Ei alihankkijoita käytössä.]

2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Palvelutalo Hongaksen omavalvontasuunnitelman laadinta on toiminnanjohtajan vastuulla. Omavalvontasuunnitelma ohjaa henkilöstön käytännön työtä ja toimintaa talossa. Henkilöstö opastetaan perehtymään omavalvontasuunnitelmaan. Henkilöstöllä on velvollisuus sitoutua toimimaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti ja seuraamaan sen toteutumista. Vastaava sairaanhoitaja omassa työssään ohjaa, tukee ja seuraa omavalvonnan toteutumista. Omavalvonnan sisältöön paneudutaan vuoden aikana henkilökunnan kanssa viikoittain pidettävissä hoitokokouksissa eri teemoin.

Omavalvontasuunnitelmaa laatiessa tai sitä päivitettäessä otetaan huomioon asiakkailta (THL-kerro palveluistasi kysely) joka toinen vuosi, heidän omaisiltaan tai heidän läheisiltään (Omaistyytyväisyyskysely) kerran tai kahdesti vuodessa, pikapalautekanava, jolla kerätään jatkuvaa palautetta omaisilta ja talossa vierailevilta henkilöiltä.

Henkilökunnalle on järjestetty kerran vuodessa kehityskeskustelut ja työhyvinvointikysely.

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaa:

Miia Romppainen toiminnanjohtaja

miia.romppainen@palvelutalohongas.fi

040 5172940

Anna-Kaisa Helander vastaava sairaanhoitaja

anna-kaisa.helander@palvelutalohongas.fi

0400 884668

Omavalvontasuunnitelman seuranta

Palvelutalo Hongaksen omavalvontasuunnitelma pohjautuu valvontalain edellyttämän omavalvontaohjelman velvoitteisiin, jonka mukaan palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma ja toiminnassaan varmistettava omavalvonnalla tehtäviensä lainmukainen hoitaminen ja tehtyjen sopimusten noudattaminen. Näin varmistetaan palvelujen saatavuus, jatkuvuus, laatu ja turvallisuus, sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus.

Yksikön omavalvontasuunnitelmaa päivitetään toiminnanjohtajan toimesta aina tarpeen mukaan, vähintään vuosittain. Toiminnan kehittämisessä kuullaan henkilökuntaa ja heidän ideoitaan. Myös asiakas- ja omaispalautteet huomioidaan. Omavalvontasuunnitelman muutoksista tiedotetaan aina henkilökuntaa, sillä se on työkalu, joka ohjaa työtä. Jokainen työntekijä on velvollinen perehtymään omavalvonnan sisältöön jo työhön perehtyessään.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Omavalvontasuunnitelma on julkinen ja se on omaisten ja asukkaiden nähtävillä talon aulassa ilmoitustaululla sekä henkilökunnan perehdytyskansiossa. Uudet työntekijät tutustuvat omavalvonnan sisältöön jo perehdytyksen aikana. Omavalvontasuunnitelma löytyy Palvelutalo Hongaksen kotisivuilta.

3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Toiminta-ajatus

Vanhustenhuollon tuki ry:n tarkoituksena on voittoa tuottamatta vaikuttaa siihen, että vanhusten toimintakyky suomalaisessa yhteiskunnassa säilyisi mahdollisimman pitkään ja pyrkiä vaikuttamaan tekijöihin, joilla edistetään vanhusten henkistä ja aineellista hyvinvointia yhteiskunnassa.

Palvelutalo Hongas on VHT ry:n ylläpitämä yksikkö Porvoon Veckjärvellä ja tuottaa ympärivuorokautista palveluasumista ikäihmisille yhteistyössä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Uusi ostopalvelun sopimuskausi alkoi 1.2.2025. Sopimus on kolmivuotinen sisältäen kaksi optiovuotta.

Sosiaalihuollon palveluitamme ohjaavat keskeiset lait ovat sosiaalihuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, mielenterveys- ja päihdehuoltolaki ja vanhuspalvelulaki.

Arvot ja toimintaperiaatteet

Laadukas ja turvallinen toiminta

Turvallisuus ohjaa toimintaamme. Toimintamme nojautuu osaamiseen ja näyttöön perustuvaan hoitotyöhön.

Yksilöllisyys ja asukaslähtöisyys

Kohtaamme ja kunnioitamme asukkaita yksilöinä ja huomioimme asukkaan oman edun ja tarpeet. Kohtelemme asukkaita tasavertaisesti ja empaattisesti.

Kodinomaisuus ja yhteistyö

Säilytämme talossa kodinomaisuuden ja pidämme ympäristömme viihtyisänä. Teemme tiiviisti yhteistyötä omaisten kanssa.

4 OMAVALVONNAN TOIMEENPANO

RISKIENHALLINTA

Riskien hallintaa voidaan tarkastella jatkuvana prosessina, joka sisältää eri vaiheita. Alla kuvattu prosessikaavio kuvaa Palvelutalo Hongaksen riskienhallinnan käytäntöjä.

Lähde: TTL.fi Riskien arvioinnin vaiheet

Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja niiden korjaaminen

Turvallisuus ohjaa toimintaamme yksikössä. Yksikön omavalvonta perustuu jatkuvaan riskienhallintaan sekä arviointiin riskien ehkäisemiseksi. Riskejä ehkäisemme noudattamalla lainmukaista henkilöstömitoitusta sekä varmistamme ja huolehdimme henkilöstön osaamistason riittävyydestä. Varmistamme uusien työntekijöiden Valviran rekisteritiedot, tutkintotodistuksen ja muun osaamisen.

Henkilöstömitoitusta seuraamme jatkuvana toimintana ja raportoimme toteutuneen henkilöstömitoituksen hyvinvointialueelle. Lisäksi THL toteuttaa henkilöstömitoituksen laskennan kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tulokset julkaistaan valtakunnallisesti.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamistoimia toteutetaan vain luvanvaraisesti tilanteessa, jossa se on asiakkaan edun mukaista. Rajoittamistoimenpiteet ovat aina tilapäisiä ja niiden tarve arvioidaan säännöllisesti. Rajoittamisesta päättää aina hoitava lääkäri.

Kiinnitämme jatkuvasti huomioita fyysisen toimintaympäristön toimivuuteen ja turvallisuuteen. Lisäksi huomioimme työn ergonomiaa, niin että se tukee työntekijää ja asiakasta päivittäisessä toiminnassa. Huolehdimme laitteiden ja apuvälineiden toimivuudesta sekä niiden käytön perehdytyksestä kaikille työntekijöille. Apuvälineiden huolloista vastaa yksityinen huoltoyritys vuosihuoltosopimuksen mukaisesti. Talossa on oma lääkinnällisten apuvälineiden laiterekisteri. Hyvinvointialueen ylläpitämän apuvälinelainaamon kautta saatavat apuvälineet hankitaan asiakaskohtaisesti yksikön apuvälinevastaavan toimesta ja huollot hankitaan apuvälineyksikön kautta.

Toimintaympäristömme on turvallinen, talo on yksikerroksinen ja esteetön. Tilat, joita henkilökunta käyttää, pidetään aina lukittuna. Niitä ovat mm. siivouskomero, pyykkitupa, lääkehuone, toimistotilat, keittiö, aidattu terassi ja lukittu portti sekä osa yksityisistä asunnoista. Tällä estämme turvallisuusriskejä, kuten asiakkaan karkaamista tai pääsyä käsiksi vaarallisiin aineisiin.

Palvelutalo Hongaksen toimintakulttuuria kehitetään jatkuvasti ja yhteistyö perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja asioiden puheeksi ottamiseen. Yksikössä on toteutettu erilaisia kehittämisprojekteja, joilla edistämme työyhteisön toimintakulttuuria ja toimintaperiaatteita. Perehdyttämiskäytäntöjen kehittäminen on yksi keino, jonka avulla edellä mainittuja tekijöitä voidaan edistää.

Pienessä yksikössä ja työyhteisössä pyritään tukemaan avointa ja turvallista keskusteluilmapiiriä, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan. Palautetta saamme suullisesti päivittäisessä työssä ja kohtaamisissa, mutta yksikössä on käytössä myös pikapalautelaatikko, johon kuka vain talossa vieraileva henkilö voi jättää palautteen, joko nimettömänä tai nimellään. Palautteet kerätään ja dokumentoidaan tilastoiksi.

Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Riskienhallinnassa asiakasturvallisuutta voidaan parantaa ennakoinnilla, jatkuvalla vaarojen tunnistamisella, riskien suuruuden ja todennäköisyyden arvioinnilla. Kriittisten työvaiheiden tunnistaminen tulee huomioida jo perehdytysvaiheessa ja aina uuden asukkaan muuttaessa taloon. Näin voidaan turvata toiminnan vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen. Riskienhallinta on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa.

Kun toiminnassa tapahtuu poikkeama, siitä tehdään poikkeamailmoitus kirjallisesti erillisellä lomakkeella ja ilmoittamalla esihenkilölle. Haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan viikoittain hoitokokouksessa, jonka jälkeen yhteistyössä suunnitellaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet käytännössä. Poikkeamat tilastoidaan ja raportoidaan yksikössä omavalvontaraportoinnin yhteydessä kolmesti vuodessa.

Riskienhallinnan työnjako

Riskienhallinta perustuu yhteistyöhön ja on jatkuva prosessi. Toiminnanjohtaja yhdessä vastaavan sairaanhoitajan kanssa vastaa ja organisoi toiminnasta, huolehtimalla omavalvonnan ja perehdytysmateriaalin ajantasaisuudesta ja toimintaohjeista, sekä työntekijöiden perehdyttämisprosessista. Perehdyttäminen kuuluu kaikille työntekijöille. Näillä tekijöillä varmistetaan, että työntekijöillä on riittävästi tietoa ja osaamista turvallisuusasioista ja -käytännöistä.

Yksikössä käytännössä toteutetaan turvallisuusiltapäiviä, turvallisuuskävelyjä ja sammutusharjoituksia. Perehdytysvaiheessa jokainen työntekijä tutustuu talon turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaan henkilökohtaisesti. Talossa toteutetaan palotarkastukset ja lakisääteiset paloilmaisinlaitteiden huollot säännöllisesti sopimusten mukaan. Nämä käynnit ohjaavat osaltaan yksikön turvallisuusohjeistuksia. Yksikössä on väestönsuojan kirjallinen huolto- ja ylläpitosuunnitelma. Väestönsuojan määräaikaistarkastus toteutui viimeksi 2025.

Esihenkilöiden tehtävänä on luoda myönteinen ilmapiiri ja suhtautuminen turvallisuuskysymyksiin. Koko henkilöstö yhteistyössä vastaa siitä, että talon turvallisuusasiat ovat kunnossa ja havaittuihin turvallisuusriskeihin otetaan puheeksi ja niihin puututaan ajoissa. Riittävä henkilöstö ja heidän osaamisensa ja sitoutuminen ovat tärkeät voimavaramme turvallisuuden toteutumisessa. Yhteistyössä olennaista on, että työntekijät aktiivisesti osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen ja riskienhallinta tulee kohdistaa kaikille omavalvonnan osa-alueille.

Palvelutalo Hongaksessa on käytössä seuraavat riskienhallinnan seuranta- ja työvälineet.

Turvallinen lääkehoito

Palvelutalo Hongaksen lääkehoitosuunnitelma

Lääkeluvat – Lääkehoito, lääkelaskenta ja pkv-lääkkeet, lääkitysturvallisuus, ikääntyneiden lääkehoito ja kivunhoidon perusteet

Lääkehoitopoikkeamailmoituslomake

Apteekin kanssa tehtävä yhteistyö, tilaukset ja ohjaus

Infektioiden torjunta ja epidemioiden ehkäisy

Hygieniavastaavat ja hygieniavastaavien koulutus HUS

Käsihygieniaohjeet

Päivittäissiivous ja omavalvonta

Käsihuuhteen kulutusseuranta puolivuosittain

Hygieniahoitajan konsultointi ja rivilista epidemiatilanteissa

Sairauspoissaolokäytännöt ja ohjeet henkilökunnalle

Omaisten ohjaus ja yhteistyö

Turvallinen ympäristö (työ- ja asiakasturvallisuus)

Toimintatavat ja toimintaohjeet

Laiterekisteri lääkinnälliset laitteet ja välineet, vuosihuoltosopimus

Apuvälinelainaamo ja yhteistyö

Tapaturma- ja vaaratilanneilmoituslomake. Henkilöön kohdistuvat uhkaavat tilanteet tai tapaturmat työssä

Vakavat tapaturma- ja vaara, -uhka ja läheltä piti tilanteet, ilmoitus AVI

Fimea – lääkinnällisten laitteiden ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Työterveyshuolto -työpaikkaselvitys ja säännölliset terveystarkastukset

Ympäristöterveyshuollon terveystarkastukset sekä yksikön että keittiön osalta. Hellehaittojen ehkäisy, radonmittaukset yms.

Paloturvallisuus -Palotarkastukset, turvallisuus- ja pelastussuunnitelma, paloilmaisin- ja sammutuslaitteiston ja muiden järjestelmien huollot ja määräaikaistarkastukset

Kulunvalvontajärjestelmä

Tietoturva ja tietosuoja

Tietoturvapoikkeama ilmoitukset palaute- ja poikkeamailmoituksella

Yleiset tietoturvaohjeet ja koulutukset yksikössä, perehdytys

Tietosuojavastaava

Tietoturvavastaava ulkopuolinen yritys

Omavalvonta keittiö

Omavalvonta siivous- ja laitoshuolto

Henkilöstön tietojen tarkistaminen

Ammattihenkilörekisteri Julki Terhikki / Suosikki

Rikostaustan selvittäminen iäkkäiden kanssa työskenteleviltä – Oikeusrekisterikeskus

Ilmoitusvelvollisuus

Valvontalain mukaan henkilökunta on ilmoitusvelvollinen havaitessaan asiakasturvallisuutta koskevan epäkohdan tai uhan. Palveluntuottajalla on velvollisuus ilmoittaa salassapitosäännösten estämättä palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle palveluntuottajan omassa toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat. Henkilökunnalla on velvollisuus puuttua ja tuoda esiin havaitsemansa riskit, epäkohdat ja laatupoikkeamat, jotka kohdistuvat asiakasturvallisuuteen tai työturvallisuuteen. Yksikössä on käytössä seuraavat menettelytavat, joista on myös kirjalliset ohjeet.

Lääkehoidossa tapahtuvat poikkeamat tai läheltä piti-tilanteet ilmoitetaan erillisellä lääkepoikkeama – lomakkeella. Lääkepoikkeamailmoitukset voivat kohdistua esim. lääkkeen määräämiseen, annosteluun, jakoon, kirjaamiseen tai säilytykseen. Poikkeamalomakkeet käydään viikoittain läpi henkilökunnan hoitokokouksessa.

Tapaturma- ja vaaratilanneilmoituslomaketta käytetään, kun työssä kohdataan uhkaava vaaratilanne tai tapaturmaan johtanut tilanne. Asiasta on ilmoitettava viipymättä esihenkilölle, joko sähköpostilla, puhelimitse tai DomaCare viestillä, tilanteen kiireellisyyden mukaan.

Kaikkien poikkeamailmoitusten tarkoitus on kerätä tietoa riskeistä ja kehittää työtä ja turvallisuutta edelleen, sekä etsiä ennaltaehkäiseviä keinoja välttää vaaratilanteita. Kaikki poikkeamat käsitellään henkilökunnan kanssa viipymättä ja päätetään jatkotoimenpiteistä.

Mikäli lääkinnällisissä laitteissa tai niiden käytössä tapahtuu poikkeama, tehdään ilmoitus Fimeaan erillisellä lomakkeella. Lääkinnällisistä laitteista vastaa vastaava sairaanhoitaja, joka tekee ilmoituksen Fimeaan.

Palvelutalo Hongas on pieni yksikkö, jossa kaikki organisaation henkilöstötasot ovat samassa rakennuksessa helposti tavoitettavissa. Suora ja välitön palautteen anto on mahdollista, mutta sen voi tehdä myös puhelimitse, sähköpostitse tai kirjallisen palautteen kautta pikapalautelaatikkoon nimettömänä tai jättämällä yhteydenottopyynnön. Yksikössä on nähtävillä henkilökunnan yhteystiedot ja työajat, milloin tavoitettavissa.

Asiakas, potilas tai läheinen voi tehdä vaaratapahtumailmoituksen, kun omasi tai läheisesi saama hoito tai palvelu on vaarantunut tai uhannut vaarantua. Ilmoitus toimitetaan yksikköön esihenkilölle. Lisäksi on mahdollista tehdä muistutus, joka osoitetaan yksikön esimiehelle ja toimitetaan hyvinvointialueen kirjaamoon. Muistutukseen vastataan kohtuullisessa ajassa. Asiakkaalla ja omaisella on oikeus olla yhteydessä myös sosiaaliasiamieheen saadakseen neuvoja havaitessaan puutteen, epäkohdan tai laatupoikkeaman palveluntuottajan toiminnassa.

Riskien ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen ja korjaavat toimenpiteet

Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Haittatapahtumatilanteissa keskustellaan ja käsitellään viipymättä henkilökunnan kanssa, sekä keskustellaan asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa, jonka jälkeen käydään läpi toimenpiteet vahingon tapahtuminen uudelleen ehkäisemiseksi. Vakavissa, korvattavia seurauksia aiheuttamissa haittatapahtumissa, asiakasta tai omaista ohjataan korvausten hakemisessa. Lopuksi kaikki haittatapahtumailmoitukset arkistoidaan tilastointia ja seurantaa varten, jotka raportoidaan vuosittain yksikön käyttöön sekä mahdollisesti palveluntilaajan tiedoksi. Tilastot voidaan tarvittaessa sisällyttää päivityksen yhteydessä omavalvontasuunnitelmaan.

Kun toiminnassa havaitaan epäkohta tai haittatapahtuma, suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi. Tavoitteena on löytää juurisyyt, jotka johtivat poikkeaman syntyyn sekä sovittava toimenpiteistä muutoksen aikaansaamiseksi. Korjaavista toimenpiteistä tehdään kirjaukset omavalvonnan seurantaan / päivitykseen. Laatupoikkeamista tiedotetaan henkilökuntaa, asukasta ja omaisia, joita asia koskee, sekä ostopalvelun tilaajaa ja tarvittaessa valvontayksikköä.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on käytössä yksityisille palveluntuottajille tarkoitettu sähköinen ilmoituskanava (SRPro), jonka kautta yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat voivat ilmoittaa valvontalain 29 §:n mukaiset asiat. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa hyvinvointialueelle ja valvontaviranomaiselle toiminnassaan ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei omavalvonnallisin toimin ole kyennyt korjaamaan. Sähköisen ilmoituskanavan avulla palveluntuottaja voi varmistua siitä, että se on täyttänyt lain edellyttämät vaatimukset palvelunjärjestäjälle ilmoittamisesta. Palveluntuottajan vastuulle jää tehdä ilmoitus myös valvontaviranomaiselle. 

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET

Palvelu- ja hoitosuunnitelma

Palvelu- ja hoitosuunnitelma perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 §:ssä. Myös omahoitajan nimeäminen perustuu lainsäädäntöön ja asiakkaan oikeuksiin. Palvelutalo Hongaksessa on käytössä DomaCare asiakastietojärjestelmä, jonne palvelu- ja hoitosuunnitelmat luodaan ja päivitetään ja hoidon suunnitelma toimii ajankohtaisena asiakirjana esim. Kela-hakemuksiin.

Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan uuden asukkaan tullessa taloon, yhteistyössä asukkaan ja hänen omaistensa kanssa viimeistään kuukauden sisällä muutosta. Hoitosuunnitelma kirjataan asukkaan yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioiden. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulle ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Hoidon toteutumista seurataan ja arvioidaan päivittäin, sekä viikoittain henkilökunnan yhteisissä kokouksissa, joissa käsitellään ajankohtaisia hoidon muutoksia.

Asiakkaalle nimetään omahoitaja hänen taloon muuttopäivästään alkaen. Omahoitajan tehtävänä on huolehtia hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisesta ja ajantasaisuudesta yhdessä asukkaan ja omaisten kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelmat päivitetään tilanteen muuttuessa ja aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein.

Vastaava sairaanhoitaja tukee omahoitajien työtä sekä valvoo, että hoito- ja palvelusuunnitelmien ajantasaisuus toteutuu. Palvelu- ja hoitosuunnitelmien päivitykset tehdään DomaCare asiakastietojärjestelmään, josta ne ovat hoitohenkilökunnan luettavissa. Päivityksen päivämäärä jää näkyviin.

Asiakkaiden toimintakyvyn mittareista käytössä yleisimmin MNA, GDS -15 ja MMSE, joita käytetään tarveperusteisesti. Vanhuspalvelulain 15 a §:n mukaan käyttöön tullut Rai arviointimenetelmä on ollut käytössä Hongaksessa vuosia. Se on integroitu osaksi DomaCare asiakastietojärjestelmää. Palvelutalo Hongaksessa on käytössä RAI- suunnitelmien toteutuksen vuosikello, joka ohjaa henkilökunnan työtä. RAI:t arvioidaan kevät- ja syyskaudella, arvoit lähtevät suoraan THL:n kahdesti vuodessa.

RAI vuosikello

Asiakaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti vähintään kuuden kuukauden välein ja aina kun toimintakyvyssä tulee muutoksia tai muuten tarvetta ilmenee.

Rai tietoa sekä hoitosuunnitelmiin tarvittavaa tietoa kerätään päivittäisessä toiminnassa. Käytännössä asiakasta ja omaista haastattelemalla selvitetään heidän toiveensa, miten asiakas haluaa hänen hoitonsa toteutuvan. Myös hoidossa tehdyt huomiot otetaan puheeksi asiakkaan ja omaisten kanssa. Yhdessä sovitaan hoidon suuntaviivat. Asiakas voi itse arvioida, miten hänen kivunhoitonsa toteutuu tai miten hän selviytyy esim. päivittäisissä toiminnoissa. Tätä kerättyä tietoa hyödyntämällä tehdään hoitosuunnitelman muutokset sekä Rai päivitykset.

Lääkäri vierailee talossa noin kahden kuukauden välein. Omaisilla on mahdollisuus osallistua lääkärin lähikierrolle tulotarkastukseen tai vuositarkastukseen, jolloin arvioidaan asiakkaan kanssa hoidon kokonaistilannetta ja pitkäaikaisempaa suunnitelmaa. Sairaanhoitaja kutsuu omaiset lähikierrolle, silloin kun se on ajankohtaista.

Henkilöstön osaaminen pohjautuu hyvään perehdytykseen. Työntekijällä on käytössään henkilökohtaiset tunnukset asiakastietojärjestelmään, josta kaikki tarvittava tieto asiakkaan hoidosta on saatavilla. Hoitohenkilökunnan velvollisuus on perehtyä asiakaskohtaiseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja toimia työssään sen mukaan. Talon henkilökunta ohjaa sijaisia ja opiskelijoita hoitotyöhön ja raportoi ajankohtaisista hoitoon liittyvistä asioista, jotka ovat myös kirjattuna hoitosuunnitelmiin. Näin varmistutaan, että sovittu hoito toteutuu.

Asiakkaan kohtelu

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään. Palvelutalo Hongaksessa asiakkaiden tasavertainen ja yksilöllinen kohtelu pohjautuu organisaation arvoihin.

Itsemääräämisoikeuden varmistaminen

Sosiaalihuollon palveluissa jokaisella on oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä. Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Toiminnassamme asiakkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja vahvistetaan tukemalla asiakkaan osallistumista palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä hänen läheistensä kanssa.

Palvelut suoritetaan aina asiakkaan suostumuksella ja hyvällä yhteistyöllä. Käytännössä se tarkoittaa, että henkilökunta kuuntelee asiakasta, kunnioittaa asukkaan omia päätöksiä, ottaa huomioon asiakkaan toiveet ja mielipiteet, jolla voi vaikuttaa saamiinsa palveluihin.

Palveluasumisessa asiakkaan yksityisyyttä kunnioitetaan. Asukkaat asuvat omissa vuokrahuoneistoissaan, josta rakentuu asukkaan oma koti ja tila. Asuntoon mennään oveen koputtamalla ja ilmoittamalla kuka tulija on. Jokainen saa elää omanlaistaan elämää talossa. Myös palvelut rakentuvat jokaiselle omanlaiseksi yksilöllisten tarpeiden mukaan. Pienen yksikön vahvuutena on, että yksilölliset tarpeet voidaan hyvin huomioida ja kanssakäyminen on välitöntä. Arki rakentuu normaaleista elämään kuuluvista arjen rutiineista, kohtaamisista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Tilanteissa, joissa asiakas ei kykene itse päättämään hoidostaan, kuullaan omaisia tai hänen laillista edustajaansa, jolloin voidaan selvittää, miten hän on toivonut itseään hoidettavan. Asiakkaalta pyritään selvittämään hoitotahto ja muut hoidon linjaukset tehdään hoitavan lääkärin toimesta ja niistä keskustellaan asiakkaan ja omaisten kanssa.

Sosiaalihuollon yksikössä itsemääräämisoikeutta ei lähtökohtaisesti lähdetä rajoittamaan. Mikäli asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua eikä muita keinoja ole käytettävissä, voidaan itsemääräämisoikeutta lähteä rajoittamaan lievimmän rajoittamisen periaatteiden mukaisesti. Se on tehtävä aina turvallisesti ja ihmisarvoa kunnioittavasti.

Rajoittamistoimenpiteistä keskustellaan aina ensin lääkärin ja omaisten kanssa. Rajoittamistoimen käytössä kysytään myös asukkaan suostumus sen käyttöön. Vastaava sairaanhoitaja tekee arvion hoitavan lääkärin kanssa rajoittamistoimenpiteen tarpeesta, josta lääkäri tekee viime kädessä kirjallisen päätöksen. Yksikössä rajoittamispäätökset kirjataan asiakastietojärjestelmään, erilliseen infolaatikkoon, josta tieto on helppo tarkistaa asiakaskohtaisesti. Rajoittamisen tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja lopetetaan heti, kun se on mahdollista.

Tyypillisiä palvelutaloympäristössä käytettäviä rajoittamistoimia ovat sängynlaidat, hygieniahaalarit ja haaravyöt, joilla turvataan asukkaan oma turvallisuus ja joissain tapauksissa myös muiden turvallisuus. Taustalla yleensä on sairaus, jonka vuoksi asukkaan toimintakyky on merkittävästi alentunut. Rajoittamistoimen kesto on aina mahdollisimman lyhyt ja väliaikainen, pois lukien pysyvän liikuntakyvyn menetys. Asukkaat ovat jatkuvan valvonnan alla ja myös tilanteissa, jolloin käytössä on rajoittamistoimi.

Ympärivuorokautisessa hoivassa valtaosa asiakkaista sairastaa muistisairauksia. Siksi talon piha on aidattu ja portti lukittu. Tällä rajoittamistoimella varmistetaan, ettei kukaan asukas vaaranna turvallisuuttaan eksymällä tai katoamalla talosta. Omaisilla on avain porttiin ja vapaa pääsy yksikköön. Vierailijat ohjataan soittamaan ovikelloa.

Asiakkaan asiallinen kohtelu

Palvelutalo Hongaksen toimintaa ohjaavat arvot, joihin työntekijöiden odotetaan sitoutuvan. Tapa, jolla talon asiakkaita puhutellaan ja kohdataan, kertoo yksikön toimintakulttuurista, sen vallitsevista arvoista ja toimintaperiaatteista. Sosiaalihuollossa työskentelevän henkilöstön on työssään toimittava siten, että asiakkaalle tuotettu palvelu on laadukasta. Sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitusvelvollisuus ohjeistaa hoitohenkilöstöä ilmoittamaan viipymättä talon esihenkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai sen uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitusvelvollisuus ohjaa toiminnasta vastaavaa toiminnanjohtajaa ilmoittamaan vakavista epäkohdista hyvinvointialueen asumispalvelupäällikölle, joka ohjeistaa palveluntuottajaa.

Mikäli havaitaan asiakkaan epäasiallista kohtelua, tai tapahtuu haittatapahtuma tai vaaratilanne, on työntekijöillä velvollisuus puuttua tilanteeseen välittömästi ja kertoa asiasta vastaavalle sairaanhoitajalle tai toiminnanjohtajalle. Epäasiallisesta kohtelusta tulee tehdä kirjallinen palaute- ja poikkeamailmoitus omalla lomakkeellaan sekä vaaratilanteesta tapaturma- ja vaaratilanneilmoitus omalla lomakkeellaan. Ilmoitus otetaan käsittelyyn viipymättä.

Esihenkilö, toiminnanjohtaja tai vastaava sairaanhoitaja keskustelee asiasta työntekijän kanssa, tarvittaessa kaikkien tilanteessa olleiden osapuolten kanssa. Mahdollisuus on pyytää keskusteluun mukaan työsuojeluvaltuutettu, joka on työntekijän tukena. Keskustelussa tärkeää on kartoittaa tilanne kaikkia osapuolia kuunnellen, sekä sopia jatkotoimenpiteistä.

Jos asiakas tai hänen läheisensä antaa palautetta epäasiallisesta kohtelusta tai epäkohdasta, asia keskustellaan ensin työntekijän kanssa. Sovitaan tarvittaessa yhteistapaamisen muodosta ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Epäasiallinen kohtelu voi johtaa työntekijälle annettavaan kirjalliseen huomautukseen tai työntekijän irtisanomiseen. Sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystiedot ovat asiakkaiden ja omaisten saatavilla yksikön ilmoitustaululla. Tarvittaessa asukas ohjataan tekemään rikosilmoitus.

Asiakkaan ja omaisen osallisuus

Palvelutalo Hongaksessa asiakaskunta koostuu ikääntyvistä asukkaista, joilla on ympärivuorokautinen hoivan tarve. Pienessä yksikössä työskentelemme lähellä asiakasta, jonka myöstä yhteistyö omaisten kanssa on mutkatonta. Saamme jatkuvaa palautetta välittömästi asukkailta ja omaisilta sekä talossa vierailevilta henkilöiltä. Asiakkaat ja heidän läheiset saavat esittää toiveitaan toiminnan kehittämiseksi ja palautetta otetaan vastaan eri kanavia pitkin. Palautetta voi antaa myös nimettömänä käytössä olevaan palautelaatikkoon. Palautteet käsitellään henkilökunnan kanssa säännöllisesti. Palautteen antajalle annetaan vastaus suullisesti tai kirjallisesti.

Asiakkaiden omaisilla on mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää talon toimintaa osallistumalla keväisin järjestettäviin omaisteniltoihin tai Vanhustenhuollon tuki ry:n toimintaan yhdistyksen tai hallituksen jäsenenä. Vuosikokous järjestetään vuosittain maalis-huhtikuussa ja kaikki omaiset kutsutaan paikalle.

Vähintään kerran vuodessa toteutetaan omaistyytyväisyyskysely, joka on saatavilla myös sähköisenä versiona. Kyselyn tulosten perusteella kehitämme talon toimintaa. Asiakkaille tehdään tyytyväisyyskyselyitä säännöllisesti. THL toteuttaa noin joka toinen vuosi Kerro palveluistasi -kyselyn, josta julkaistaan yksikkökohtaiset palautteet. Vastausten pohjalta kehitämme talon toimintaa.

Asiakkailta saatu palaute on välitöntä ja palautteeseen on helppo tarttua. Palautteet käsitellään henkilökunnan hoitokokouksissa viikoittain. Asiakaspalautteiden pohjalta toimintaa kehitetään henkilökunnan kanssa yhdessä sopimalla toimenpiteistä. Kerätyt palautteet ja toimenpiteet annetaan tiedoksi myös hallituksen jäsenille.

Jos palaute koskee yksittäistä työntekijää, palautteesta keskustellaan asianomaisen kanssa. Turvallinen ja avoin keskusteluilmapiiri työyhteisössä tukee ja auttaa vaikeidenkin asioiden puheeksi ottamista työpaikalla.

Asiakkaan oikeusturva

Palvelun laatuun tai asiakkaan saamaan kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutukseen vastataan kohtuullisessa ajassa.

Muistutuksen vastaanottaja, virka-asema ja yhteystiedot

Miia Romppainen toiminnanjohtaja 040 517 2940

Anna-Kaisa Helander vastaava sairaanhoitaja 0400 884 668

Katarina Gustafsson asumispalveluvastaava 040 4828803 Itä-Uudenmaan HVA

Sosiaaliasiavastaava neuvoo ja tarvittaessa avustaa asiakasta tai hänen omaisiaan sosiaalihuollon asiakaslain mukaisissa asioissa, kun asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia.

Sosiaali- ja potilasasiavastaava

040 514 2535 ma-to 9–13

asiavastaava@itauusimaa.fi

Mannerheiminkatu 23, 06100 Porvoo

Yksikön toimintaa koskevat muistutukset sekä muut päätökset käsittelee ensin toiminnanjohtaja ja vastaava sairaanhoitaja, jonka jälkeen asia viedään henkilöstön käsiteltäväksi. Tarvittaessa asiaa käsittelee Vanhustenhuollon tuki ry:n hallitus ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluvastaava Katarina Gustafsson. Muistutukset käsitellään välittömästi. Asia käsitellään muistutuksessa annettuun palautuspäivään mennessä. Palautteen pohjalta toimintaa tarvittaessa muutetaan.

Omatyöntekijä

Sosiaalihuoltolain mukaan Palvelutalo Hongaksen asiakkaille nimetään omahoitaja, jonka tehtävänä on asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti edistää asiakkaan palveluiden toteutumista palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti. Omahoitaja nimetään asiakkaalle ja tieto kirjataan asiakastietojärjestelmään palvelutaloon muuton yhteydessä, jolloin omahoitaja ottaa päävastuun asiakkaan asioiden edistämisestä.

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

Asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

Palvelutalo Hongaksessa järjestetään asiakkaille viikoittain mielekästä ohjelmaa tai ohjattua toimintaa, joihin asiakkaita kannustetaan osallistumaan. Viikko-ohjelmasta ja tapahtumista ilmoitamme ilmoitustaululla, mutta myös muistutamme asiakkaita suullisesti tulevista tapahtumista. Asiakkaita ohjataan viettämään aikaa yhteisissä tiloissa, järjestämällä erilaisia yhdessäolon hetkiä, ruokailemaan päivittäin ruokasalissa sekä nauttimaan päiväkahvit salissa tai ulkoterassilla. Hoitohenkilökunta toimii asiakkaan toimintakykyä ylläpitävällä ja kuntouttavalla työotteella, seuraten ja dokumentoiden heidän toimintakykyänsä päivittäin.

Erilaisia kulttuuritapahtumia ja ulkoilumahdollisuuksia pyritään järjestämään asiakkaan toiveiden mukaisesti ympäri vuoden niin oman henkilökunnan kuin vapaaehtoisten toimijoiden ja kulttuurin tuottajien tuella. Hoitajat dokumentoivat päivittäiset virike- ja ulkoilutapahtumat asiakaskirjauksiin. Asiakkaalle nimetty omahoitaja kirjaa hoito- ja palvelusuunnitelmaan ulkoiluun, liikuntaan ja kuntoutukseen liittyvät tavoitteet ja keinot niiden toteuttamiseksi.

Päivittäistä työtä tehdään toimintakykyä ylläpitävällä ja kuntouttavalla otteella. Asiakkaalle hankitaan liikkumisen ja kuntoutumisen tueksi tarvittavat lääkinnälliset apuvälineet hyvinvointialueen apuvälinelainaamon kautta. Apuvälinevastaava huolehtii niiden hankinnasta ja palautuksesta. Hoitohenkilökunta seuraa päivittäistyössään asiakkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä sekä niissä tapahtuvia muutoksia, jonka mukaan hoidon tarvetta arvioidaan jatkuvasti ja havainnot otetaan puheeksi raporteilla ja hoitokokouksissa säännöllisesti. Arvion mukaan hankitaan tarvittava tuki.

Ravitsemus

Ravinto ja ruokailu sekä niihin liittyvä tapakulttuuri ovat tärkeä osa palvelutalon päivittäistä toimintaa. Ruokailun järjestämisessä huomioidaan, asiakkaiden toiveiden lisäksi erityisruokavaliot (diabetes, autoimmuunisairaudet, ruoka-aineyliherkkyydet, -allergiat ja -intoleranssit) niin, että palvelutalon asiakkaat voivat ruokailla turvallisesti. Uskontoon tai eettiseen vakaumukseen perustuvat ruokavaliot ovat osa monikulttuurista palvelua, joka otetaan palvelussa huomioon.

Palvelutalo Hongaksessa on oma keittiö ja ruoka valmistetaan päivittäin keittiöhenkilökunnan toimesta. Ruokatarvikkeet tilataan viikoittain elintarviketukusta. Ympärivuorokautiseen asumiseen kuuluu, että ruokaa tarjoillaan viidesti päivässä, tarvittaessa useammin ja yksilöllinen ateriatarve ja ruokarytmi huomioiden. Asiakaan ruokailuja tuetaan ja seurataan, sekä arvioidaan päivittäiskirjauksissa. Ateriapalvelussa huomioidaan ikääntyneiden ruokasuositukset sekä noudatetaan alle 11 tunnin paastotavoitetta.

Hoitohenkilökunta tekee yhteistyötä keittiöhenkilökunnan kanssa ja tieto asiakkaan ravintotottumusten muutoksista välittyy koko henkilökunnalle. Asiakkaan yleistilan niin vaatiessa, suositellaan lisäravinteiden käyttöä, joita tilataan apteekista. Ravitsemusosaamista päivitetään koulutuksilla, sekä henkilökunnalta vaaditaan hygieniaosaamiskoulutus.

Asiakkaiden ruokavaliot ja allergiat selvitetään ja kirjataan hoitosuunnitelmaan sisään muuton yhteydessä ja ilmoitetaan keittiöhenkilökunnalle. Hoitava lääkäri ottaa kantaa, mikäli asiakas tarvitsee ravintolisiä tukemaan normaalia ruokavaliota. Omassa ruoanvalmistuskeittiössä erityisruokavalioiden noudattaminen on sujuvaa.

Asiakkaiden ruokahalua ja ruokailujen toteutumista seurataan päivittäin. Tarjottu ruoka on ravintorikasta, monipuolista ja maukasta kotiruokaa, ikäihmisten mieltymykset huomioiden. Ruokia on tarjolla päivittäin useampia vaihtoehtoja, mieltymysten mukaan. Ruoat tarjoillaan asiakkaan tarpeen mukaan, esim. soseutettuna tai parenteraalisesti.

Henkilökunta huolehtii säännöllisten aterioiden, ruokien ja juomien tarjoamisesta asiakkaalle ja auttaa tarpeen mukaan ruokailussa. Säännöllinen, vähintään kuukausittain tehtävä painon seuranta antaa tietoa painon kehityksestä ja ravitsemuksen riittävyydestä. Hoitajat seuraavat päivittäin erittämistä. Jos asiakkaan ravitsemuksesta herää huoli, on mahdollista seurata ravitsemuksen ja nesteiden saantia nestelistaa hyödyntäen, tai tehdä MNA-testi, jolla seulotaan iäkkäitä, joilla on ravitsemusongelmia. Jos todetaan ravitsemusongelma, ruokaa rikastamalla ja tarjoamalla välipaloja pyritään tehostamaan ravinnon saantia.

Hygieniakäytännöt

Säännöllinen ja suunnitelmallinen siivous ja tekstiilien puhtaanapito ovat olennainen osa asiakkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Hyvä hygieniataso ennaltaehkäisee myös tarttuvien tautien leviämistä. Palvelutalon tilat siivotaan omavalvontaohjelman mukaisesti ja siivouksesta vastaa tukityöstä vastaava henkilökunta. Yleisestä siisteydestä vastaa koko henkilökunta. Palvelutalossa on käytössä käsien desinfiointiautomaatit kaikissa tiloissa.

Hoitajat noudattavat aseptista työtapaa. Hoitohenkilökunnalle on järjestetty käsihygieniakoulutusta ja palvelutalo on osallistunut käsihuuhteiden käytön seurantaan. Asiakkaiden omissa asunnoissa on käsipesumahdollisuus ja saatavilla käsihuuhdetta. Potilastyössä käytössä ovat tarvittaessa nitriilisuojakäsineet.

Epidemiatilanteissa lisäämme tiedotusta, tehostamme siivousta ja hankimme tarpeen mukaan lisäresurssia puhtaanapitoon. Omaisia ohjaamme välttämään vierailuja epidemiatilanteissa, jolla pyrimme ehkäisemään tartuntojen leviämistä. Vierailujen toteutuessa hoitohenkilökunta ohjeistaa omaiset hygieniaohjeisiin ja opastaa tarvittavien suojainten käytössä. Henkilökuntaa ohjeistetaan kiinnittämään huomiota erityisesti aseptiikkaan ja käsihygieniaan tartuntatautien leviäminen ehkäisemiseksi.

Sairaanhoitajat huolehtivat asukkaiden rokotuksista. Henkilökunnan influenssarokotukset järjestetään talon puolesta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Hoitohenkilökunnalta vaaditaan tartuntatautilain edellyttämä rokotesuoja, sekä hygieniaosaamiskoulutus ja hygieniapassit.

Palvelutalossa siivous on järjestetty tukityöstä vastaavalla omalla henkilökunnalla. Viikkosiivoukseen on omavalvontaohjelma, jonka mukaan siivous toteutetaan. Viikkosiivoukset asukasasunnoissa tehdään viikoittain ja hoitohenkilökunta vastaa huoneiden yleisestä siisteydestä päivittäisessä työssään. Päivittäin huolehditaan likaiset astiat ja roskat pois huoneesta sekä huolehditaan pintojen siisteys. Tarvittaessa eritetahrat poistetaan välittömästi pinnoilta. Yleiset tilat siivotaan omavalvontaohjelman mukaisesti ja siivouksesta vastaa tukityöstä vastaava talon oma henkilökunta.

Yksikön pyykkihuolto hoidetaan talon sisällä, omassa pyykkituvassa. Tukihenkilöstö yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa vastaa asukkaiden pyykkien pesusta sekä lakanoiden vaihdosta, joka tehdään vähintään kahden viikon välein, ja aina tarpeen mukaan. Hoitohenkilökunnan kesken päivittäin on nimetty yksi hoitaja, joka edistää vuorossaan pyykkihuoltoa muun työn ohessa.

Talon oma tukihenkilöstö, jotka vastaavat siivouksesta ja pyykkihuollosta, ovat saaneet perehdytyksen talon siivouksen omavalvontaohjelmaan ja pyykkihuoltoon. Perehdytyksessä käydään läpi, käytettävät aineet ja välineet, sekä tilat ja siivoustarpeet eritystilanteita varten, kuten resistentit bakteerit, epidemiatilanteet jne. Koko henkilöstö osallistuu säännöllisesti hygieniakoulutukseen. Hygieniavastaavat ohjeistavat erityistilanteissa ja huolehtivat kartoituksista sekä ohjeiden noudattamisesta.

Infektioiden torjunta

Palvelutalo Hongaksessa torjutaan suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toiminnanjohtaja seuraa tartuntatautien esiintyvyyttä yhdessä vastaavan sairaanhoitajan kanssa. Lisäksi seurataan vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä yksikössä ja huolehdittava tartunnan torjunnasta tiedottamalla ja ohjeistamalla henkilökuntaa. Yksikössä huolehditaan asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden asianmukaisesta käytöstä. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen hygieniahoitajan kanssa, joka antaa tarkempaa käytännön ohjeistusta esimerkiksi epidemiatilanteissa.

Infektioiden ja tarttuvien tautien leviämisen ehkäisy palvelutalossa toteutetaan tiedottamalla, kouluttamalla, seuramaalla toimintatapoja, ohjeistamalla asukkaita ja vierailijoita. Aseptinen työskentely, hyvä käsihygienia, töihin tullaan vain terveenä. Suojainten oikeaoppinen käyttö. Epidemiatilanteen sattuessa nopea omaehtoinen eristys ja vierailujen rajoittaminen, kohortointi ja eristäminen infektiolääkärin arvion mukaan.

Hongaksen hygieniavastaavat

Anna-Kaisa Helander ja Sabina Lindberg

hoitajat@palvelutalohongas.fi

IUHVA:n hygieniahoitaja

Marita Nyholm

marita.nyholm@itauusimaa.fi

Terveyden- ja sairaanhoito

Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi yksikölle on laadittu toimintaohjeet asiakkaiden suun terveydenhoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on ohjeistus myös äkillisen kuolemantapauksen varalta.

Itä-uudenmaan hyvinvointialueen Näsin hammashoitolan suuhygienistit käyvät tarkastamassa asukkaiden hampaat säännöllisesti puolentoista vuoden välein kotikäynnein. Lisäksi suuhygienistin voi pyytää tarvittaessa käynnille. Suuhygienistin käynti on asiakkaalle maksullinen. Palvelutalo Hongas on tehnyt yhteistyötä myös yksityisen liikkuvan Luokse-hammaslääkäripalvelun kanssa, jolloin asiakas voi tilata hammaslääkäripalvelut kotiinsa tarvittaessa.

Palvelutalo Hongaksen asiakaskunta koostuu elämän loppuvaiheessa olevista ikäihmisistä, joilla kaikilla on ennakoiden tehty hoidon linjaukset ja rajaukset. Äkillinen ja odottamaton kuolemantapaus ilmoitetaan aina lääkärille, joka antaa toimintaohjeen tilanteen mukaan. Toimintaohjeet odotetuissa kuolemantapauksissa ovat kirjallisena perehdytyskansiossa. Kuolemantapauksiin liittyvät ohjeet käydään säännöllisesti läpi henkilökunnan kanssa, sekä perehdytysvaiheessa. Jokainen työntekijä vastaa ohjeiden noudattamisesta.

Palveluntalon asukkaiden pitkäaikaissairaudet ja terveydentilan seuranta kuuluvat perustyöhön, se on järjestelmällistä ja säännöllistä. Seurantaa toteutetaan jatkuvasti osana päivittäistyötä mittauksien, verikokeiden, ruokavalion ja elämäntapojen kautta, jota vastaava sairaanhoitaja koordinoi yhteistyössä hoitavan omalääkärin kanssa.

Palvelutalossa asukkaiden omahoitoa toteutetaan päivittäisessä toiminnassa ohjaamalla, kannustamalla, tukemalla, sekä havaitsemalla erilaisia tuen tarpeita ja tarjoamalla palveluja. Teemme yhteistyötä niin omaisten kanssa. Vastuulääkäri käy lähikierrolla 5–6 kertaa vuodessa. Hongaksen palvelutalo konsultoi tarvittaessa eri yhteistyötahoja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kautta.

Palvelutalossa asukkaiden terveydestä- ja sairaanhoidosta vastaa vastaava sairaanhoitaja ja tekee yhteistyötä talon oman vastuulääkärin kanssa, joka tulee Terveystalon lääkäripalveluiden kautta. Lääkärinkierto toteutuu kerran viikossa puhelinkiertona. Vastuulääkäri on tarvittaessa tavoitettavissa arkisin virka-aikaan, muina aikoina päivystävä lääkäri on tavoitettavissa iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Hoitohenkilökunta tekee arvion ohjeistuksen mukaan ja on yhteydessä päivystävään lääkäriin, silloin kun sairaanhoitaja ei ole paikalla. Lääkärin lähetteellä asiakas voi saada erikoissairaanhoidon palveluita kotisairaalasta tai ilman lähetettä päivystyksellistä hoitoa HUS: n liikkuvasta sairaalasta (LiiSa).

Yksikön lääketurvallisuuden kehittäminen on osa omavalvontaohjelmaa ja moniammatillista yhteistyötä. Yksikön lääkehoitosuunnitelma pohjautuu Turvallinen lääkehoito oppaaseen ja noudattaa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelman linjauksia.

Hongaksella on hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelman yksikkökohtainen (B-osa) sekä yksikön oma laajempi lääkehoitosuunnitelma. Lääkehoitosuunnitelmat päivitetään vuosittain tai tarvittaessa. Lääkehoitosuunnitelman on laatinut toiminnanjohtaja ja hyväksynyt IUHVA:n ylilääkäri Katariina Borup. Päivityksestä vastaavat yksikön toiminnanjohtaja ja vastaava sairaanhoitaja yhdessä ja lääkehoitosuunnitelmaan tehdyt muutokset käydään läpi yhdessä henkilöstön kanssa. Lääkehoitosuunnitelma sisältyy perehdytysohjelmaan ja jokainen lääkehoitoon osallistuva työntekijä tutustuu yksikkökohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan. Vain lääkeluvat suorittanut työntekijä voi toteuttaa lääkehoitoa talossa. Lääkehoidon kokonaisuudesta yksikössä vastaa vastaava sairaanhoitaja.

Rajattu lääkevarasto

Yksikössä ei ole rajattua lääkevarastoa.

Monialainen yhteistyö

Asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu aina asiakastarpeen mukaan, tarvittaessa moniammatillisesti. Yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien palvelunantajien ja eri hallinnonalojen kanssa tapahtuu asiakastietojärjestelmissä tallennettujen tietojen avulla.

Asiakkaalle järjestetään yhteistyötapaamisia tai hankitaan erilaisia palveluita kotiin olemalla yhteydessä fysioterapiaan, haavanhoitajaan, hammashoitolaan, laboratorioon, sairaalaan ja muihin yhteistyötahoihin. Asiakkaalle apuvälineet ja niiden huolto hankitaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen apuvälinelainaamosta. Tarvittaessa asukkaita ja omaisia autetaan myös muiden henkilökohtaisten apuvälineiden hankinnassa, joita ei apuvälinelainaamosta ole mahdollista lainata. Huolehditaan huoltojen saatavuudesta. Halutessaan asiakkaille voidaan tilata hyvinvointipalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta, kuten liikkuvat hammaslääkäri- ja optikkopalvelut. Palveluita järjestettäessä teemme yhteistyötä omaisen tai asiakkaan edunvalvojan kanssa ja kuullaan heidän näkemystänsä asiasta.

7 ASIAKASTURVALLISUUS

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä kaikkien turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman.

Palveluntuottajilla on ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään.

Osana asiakasturvallisuuden varmistamista on ilmoituksenvaraista toimintaa harjoittavan toimintayksikön tehtävä terveydensuojelulain 13 §:ssä säädetty ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen sisällöstä säädetään terveydensuojeluasetuksen 4 §:ssä.

Terveydensuojelulain mukainen omavalvonta

Terveydensuojelulain 2 §:n mukaan palveluntuottajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Palveluntuottajan on suunnitelmallisesti ehkäistävä terveyshaittojen syntyminen.

Hongaksen Palvelutalossa kiinnitetään jatkuvana toimintana huomiota tilojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Palvelutalossa on laadittu yksikkökohtainen turvallisuus- ja pelastussuunnitelma, pelastusviranomaisten edellytyksen mukaan. Palotarkastukset toteutuvat vuosittain ja ongelmakohtiin puututaan välittömästi. Palo- ja sammutuslaitteiston vuosi- ja määräaikaishuollot toteutetaan suunnitelman mukaisesti ja sopimukset huollosta vastaavien tahojen kanssa ovat pysyvästi voimassa. Toteutuneet tarkastukset dokumentoidaan.

Kiinteistönhuollon palveluista vastaa yksityinen huoltoyhtiö, jolla on päivystysvalmius 24/7. Huoltoyhtiö vastaa paloilmaisin- ja sammutuslaitteistojen kuukausitestauksista, piha-alueiden kunnossapidosta, kuten lumityöt ja hiekoitus. Havaitut viat ja puutteet kiinteistössä ilmoitetaan erikseen, tilaamalla huolto. Tarpeen mukaan erikseen tilataan sähkö- ja lvi-korjaukset paikallisilta yrityksiltä.

Työyhteisössä jokaisen työntekijän tulee puuttua ja välittömästi ilmoittaa, mikäli huomaa asiakasturvallisuudessa puutteita. Ilmoitus tehdään joko suullisesti tai kirjallisesti esihenkilöille, olemalla kiireellisissä tilanteissa yhteydessä kiinteistöhuollon päivystysnumeroon. Apuvälineiden toimivuuteen ja huollon tarpeisiin kiinnitetään huomioita. Apuvälineiden vuosihuolloista on olemassa huoltosopimukset. Edunvalvontatarpeen tullessa ajankohtaiseksi, keskustellaan omaisten ja asukkaan kanssa ja ohjeistetaan, miten asiaa voidaan lähteä edistämään.

Terveysviranomaiset käyvät palvelutalossa säännöllisesti ohjaus- ja valvontakäynneillä ja toimintaa kehitetään tarkastuskäynneillä esiin nousseiden kehittämiskohteiden mukaan. Palvelutaloympäristön fysikaalisiin olosuhteisiin kiinnitetään huomioita. Yksikössä painovoimainen tuloilma ja koneellinen poistoilma eivät mahdollista kauttaaltaan talossa sisätilojen viilennystä kuumimpaan aikaan vuodesta. Yhteisiin tiloihin, kuten ruokasaliin ja auloihin on asennettu ilmalämpöpumput, joilla sisälämpötilaa voidaan viilentää tai lämmittää tarpeen mukaan.

Helteen terveyshaittoja ehkäistään aktiivisesti ohjeistamalla hyviin käytäntöihin. Henkilökunnalle on laadittu toimintaohjeet helteisiin varautumiseen ja toimintaohjeet hellejaksojen aikana. Mikäli huonelämpötila nousee yli 30 asteeseen, ryhdytään erityistoimenpiteisiin tilojen viilentämiseksi.

Radonpitoisuuksia yksikössä seurataan säännöllisesti. Taloon on asennettu (2024) radonimuri ja mittauksissa radonarvot ovat olleet normaalilla tasolla.

Asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaisten kanssa yhteistyötä tehdään säännöllisesti erilaisten valvonta- ja ohjauskäyntien yhteydessä, sekä yhteydenotolla aina tarpeen mukaan. Periaatteena on avoin yhteistyö ja jatkuva toiminnan ja turvallisuuskulttuurin parantaminen. Neuvoihin ja kehotuksiin tartutaan.

Henkilöstö

Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava lainsäädäntö. Luvanvaraisessa toiminnassa otetaan huomioon luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen sekä iäkkäiden asiakkaiden kohdalla vanhuspalvelulaissa asetetut vaatimukset.

Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä hoitohenkilöstön määrä on ostopalvelusopimukseen ja lakiin kirjattu. Vuoden 2025 alusta lainmukainen hoitajamitoitus on vähintään 0,6 mutta tavoitteena on pitää yksikön henkilöstömitoitus vähintään 0,65 tasolla.

Palvelutalo Hongaksessa työskentelee:

-toiminnanjohtaja (YAMK Sh), hallinnollinen tehtävä

-vastaava sairaanhoitaja AMK, hoitotyön koordinointi ja hoitotyö

-10 lähihoitajaa, perushoitotyö

-2 oppisopimuksella opiskelevaa lähihoitajaa, perushoitotyö

-1 hoiva-avustaja, perushoitotyö ja tukityö

-keittiön emäntä, keittiösijaiset, ruokapalvelut

-muusta tukityöstä vastaa hoitoapulainen, siivous, tukityö ja viriketoiminta

Palvelutalossa on oma sijaisrinki, josta sijaiset vuoroihin hankitaan. Sijaiset ovat koulutukseltaan sairaanhoitajia, lähihoitajia tai hoitoalan opiskelijoita. Sijaisia käytetään sopimusten mukaan ja sijaisten rekrytoinnissa huomioimme jo Hongaksessa harjoittelujaksolla olleet sekä muut kiinnostuneet keikkalaiset. Alan opiskelijoita otamme harjoitteluun ammattioppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista. Pyrimme pitämään riittävän laajaa sijaisrinkiä yllä, tilapäisen henkilökunnan saatavuuden varmistamiseksi.

Mikäli sijaisia ei saada keikkaryhmästä, tarjotaan vuoroa omalle henkilökunnalle lisätyönä tai hälytysvuorona. Hälytysvuorojen käytön periaatteista henkilöstölle on oma kirjallinen ohjeistus. Palvelutalo Hongaksella on voimassa oleva sopimus henkilöstövuokrauksesta vastaavan yrityksen kanssa. Tällä halutaan varmistaa, että henkilöstöä on aina riittävästi saatavissa, myös poikkeusoloissa. Toistaiseksi henkilöstövuokrausta ei ole tarvittu.

Palvelutalo Hongaksessa on työtehtävät organisoitu niin, että lähiesihenkilönä toimivan vastaavan sairaanhoitajan työnkuva poikkeaa muun hoitohenkilökunnan työnkuvasta. Vastaavan sairaanhoitajan vastuualue on osaamistason mukaan määritelty ja muu hoitohenkilöstö vastaa kaikesta perushoitotyöstä. Vastaava sairaanhoitaja työssään johtaa ja organisoi päivittäisen hoitotyön kokonaisuutta, vastaten työnjaollisista asioista ja asiakastyön kokonaisuudesta. Toiminnanjohtaja vastaa hallinnollisesta työstä ja henkilöstöjohtamisesta.

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

Työntekijöiden riittävä kielitaito on varmistettu jo sillä, että hoitohenkilöstöön palkataan riittävästi koulutettuja hoitoalan ammattilaisia, kuten lähihoitajia. Lähihoitajaopinnot edellyttävät riittävän suomen kielen taitotason, jolloin varmistetaan, että työntekijä osaa suomea. Rekrytoinnissa huomioidaan, että ainakin osalla henkilöstöstä on myös riittävä ruotsin kielen osaaminen. Palvelutalo Hongaksen hoitohenkilöstön kielitaitoihin kuuluvat tällä hetkellä suomi, ruotsi, viro, englanti, albania, venäjä.

Rekrytoinnin periaatteisiin kuuluu tarpeenmukaisuus. Palvelutalossa työskentelee hoitajamitoituksen mukainen määrä henkilökuntaa ja heillä on tarvittava osaaminen ja koulutustaso. Rekrytoinnin tavoitteena on pysyvä ja sitoutunut henkilökunta. Käytännössä henkilökunnan rekrytointi tapahtuu työvoimapalveluiden työnvälityksen kautta sekä työpaikalla avoimien työpaikkojen mainostamisella. Hyödynnämme myös alan opiskelijoita, jotka voivat riittävän osaamistason saavutettuaan liittyä sijaisrinkiin.

Rekrytoinnissa otetaan henkilön osaaminen ja koulutustaso. Hoitoalan henkilöllä tulee olla ammatillinen tutkinto, joka tarkistetaan Julki Suosikki /Terhikki rekisteristä. Työn alkuvaiheessa työntekijälle järjestetään perehdytysjakso vähintään 1–3 vuoroa, jolloin hän toimii kokeneen työntekijän ohjauksessa tutustuen talon tapoihin. Työntekijän perehtyminen jatkuu työn ohessa noin 4 viikkoa.

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kohdalla selvitetään oleskelu- ja työlupa asiat, sekä koulutustausta ennen henkilön palkkaamista. Työnantajalla on ilmoitusvelvollisuus maahanmuuttajataustaisen henkilön palkkaamisesta.

Lainsäädännön mukaan iäkkäiden kanssa työskentelevän työntekijän rikostausta selvitetään yli kolme kuukautta kestävän työ- tai palvelussuhteen alussa. Työntekijä tilaa otteen Oikeusrekisterikeskuksesta.

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Palvelutalo Hongaksessa on käytössä työyhteisön kehittämä perehdytysmalli, jonka periaatteilla perehdytys toteutetaan. Perehdytyksen tukena on kirjallista perehdytysmateriaalia, mukaan lukien omavalvontasuunnitelma, jotka muodostuvat työn sisältöön liittyvistä ohjeista ja työsuhteeseen liittyvästä ohjeistuksesta. Lisäksi perehdytettävälle annetaan perehdytyksen tarkistuslista, jonka mukaan perehdytyksen etenemistä on hyvä seurata.

Perehdytyksen alussa nimetään perehdyttäjä ja järjestetään 1–3 perehdytyspäivää, jolloin työntekijää ei lasketa henkilöstövahvuuteen. Opiskelijoille nimetään ohjaaja koko harjoittelun ajaksi. Perehdytys jatkuu työsuhteen alussa niin pitkään, kuin on tarvetta. Perehdytettävän oma aktiivinen rooli on tärkeä perehdytyksen onnistumiselle.

Palvelutalossa on Doma Care asiakastietojärjestelmä, johon päivittäiskirjaukset toteutetaan. Hyvinvointialueen lääkäripalvelujen kautta yksikön sairaanhoitajilla on rajatut katseluoikeudet LifeCare asiakastietojärjestelmään, jolla varmistetaan asiakkaan hoidon jatkuvuus ja yhteistyö lääkäripalvelujen kanssa.

Asiakasviestit ja tiedottaminen hoidetaan sähköisen Doma Care-asiakastietojärjestelmän viestit -osion kautta, jolloin se tapahtuu tietoturvallisesti. Uusi työntekijä allekirjoittaa salassapitosopimuksen ennen työn aloitusta ja käydään läpi sopimuksen sisältö.

Palvelutalossa on oma erillinen koulutussuunnitelma, jossa on vuosittain kaikille toistuvat ja vaihtuvat teemat. Henkilökunnan koulutuksia järjestetään jatkuvana toimintana ja tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 3 päivää vuodessa henkilöä kohden. Henkilökunnalla on mahdollista esittää koulutustoiveita ja -tarpeita. Henkilöstön käytössä on verkkokoulutuslisenssi, jonka kautta lisäosaamista voidaan myös hankkia.

Henkilökunnan yleisesti vaadittaviin koulutuksiin kuuluvat hoitoalan tutkinnon lisäksi hygieniaosaaminen ja hoitohenkilökunnan lääkelupakoulutus. Lääkeluvat päivitetään 5 vuoden välein. Henkilökunta opiskelee ja suorittaa lääkeluvat Skholen verkkokoulutuksena ja suorittaa tarvittavat tentit työpaikalla valvottuna. Lääkehoidon näytöt järjestetään omassa yksikössä työpaikkakohtaisesti. Toiminnanjohtaja seuraa lääkelupien voimassaoloa ja järjestää lisäkoulutukset. Myös sijaiset ohjataan suorittamaan lääkeluvat mahdollisuuksien mukaan.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja Hus:n tarjoamiin lisäkoulutuksiin henkilöunta osallistuu aina mahdollisuuksien mukaan. Henkilökuntaa kannustetaan ammatillisen lisäkoulutuksen hankkimiseen. Työpaikalla järjestetään erilaisia harjoituksia ja pop up -koulutuspajoja.

Toimitilat

Palvelutalossa asukkaat asuvat omissa asunnoissa, pääsääntöisesti yhden hengen tilavissa vuokra-asunnoissa, joiden sisustuksesta asukas ja omaiset voivat päättävät itse. Talon puolesta asunnoissa on valmiina sähkösäätöinen vuode ja patja sekä säädettävä tarjotinpöytä. Vuoteissa on myös pelastuslakanat. Yksikössä on muutama kaksio, jossa on mahdollista asua pariskuntana tai huoneiston voi jakaa kaksi eri vuokralaista. Kaksiossa molemmilla on oma huone. Vuokra-asunnossa pätee laki asuinhuoneiston vuokrauksesta ja asukkaalla on oikeus päättää omasta vuokra-asumisestaan. Vierailut ovat aina sallittuja, ilman vierailuaikoja ja omaisilla on mahdollisuus halutessaan yöpyä asukkaan luona.

Oman asunnon lisäksi asukkaiden käytössä ovat yleiset tilat; ruokasali, takkahuone, saunatilat, kampaamohuone ja solujen olohuoneet. Talon sisustuksessa on otettu huomioon kodinomaisuus ja viihtyvyys, mutta myös ikäihmisten tarpeet ja liikuntarajoitteet. Ympäristössä ja piha-alueilla on kiinnitetty huomiota esteettömyyteen ja turvallisuuteen. Talon yhteiset tilat ovat käytössä asukkaille ja heidän omaisilleen sovitusti myös juhlatilana.

Teknologiset ratkaisut

Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla, kuten hälytys- ja kutsulaitteilla. Palvelutalo Hongaksen pääovella ja takaovella on kameravalvonta ja asiakashuoneistojen että yleisten tilojen ulko-ovissa kulunvalvontajärjestelmä. Yksikkö on varustettu paloilmaisinlaitteistolla ja sprinkleri -sammutusjärjestelmällä.

Yöaikaan hoitaja aktivoi kulunvalvontajärjestelmän valvomaan yöaikaisen ovien käytön, niin että järjestelmä hälyttää ulko-ovien avauduttua ja sovelluksesta henkilökunta voi tarkastaa, mistä tilasta hälytys on kytkeytynyt päälle. Kiinteistöä koskevia teknisiä ongelmia varten talossa on hälytysjärjestelmä, jonka kautta ilmoitus viasta tai häiriöstä menee suoraan kiinteistönhuollon päivystykseen ja hoitajien puhelimeen.

Asukkailla on käytössään turvapuhelinjärjestelmä, joka sisältää turvakellon tai -painikkeen. Painike toimii hoitajakutsuna vuorokauden ympäri. Kutsulla on mahdollista aktivoida hoitajan ja asukkaan välinen puheyhteys. Kellon avulla on mahdollista seurata myös asukkaan elintoimintoja. Turvahälytykset ohjautuvat hoitajien solukohtaisiin puhelimiin ja tietokonepäätteelle, josta jää tiedot järjestelmän muistiin. Turvapuhelin laitteisto tarkistetaan ja ohjelmoidaan uuden asukkaan tullessa taloon. Lisäksi järjestelmä hälyttää esim. paristovikaa. Yövuorossa turvahälytykset ohjataan vain yhteen laitteeseen eli hoitajapuhelimeen, joka kulkee hoitajan matkassa.

Nimetty hoitaja ja toiminnanjohtaja vastaavat laitteiden toimivuudesta yhteistyössä turvapuhelinjärjestelmän ylläpitäjän kanssa. Lisäksi yritys tarjoaa erilaisia turvapuhelinten käyttäjäkoulutuksia henkilökunnalle Opus-oppimisympäristöalustallaan. Turvapuhelimen käytön tukipalvelu on käytössä 24/7.

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Lääkinnällisiä laitteita koskevasta ohjauksesta vastaa Fimea. Lääkinnällisten laitteiden käyttöön, huoltoon ja käytön ohjaukseen liittyy aina turvallisuusriskejä, joiden ennaltaehkäisemistä tehdään omavalvonnan keinoin. Yksikön vastuuhenkilö vastaa siitä, että yksikössä noudatetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä.

Asiakkaiden apuvälineiden hankinta järjestetään Itä-uudenmaan hyvinvointialueen apuvälinelainaamosta. Apuvälinevastaavaksi nimetty hoitaja vastaa apuvälineiden hankinnasta, sekä huoltojen tilauksesta. Apuvälineiden tai niiden huollon tarvetta arvioidaan päivittäisessä työssä ja apuvälinetarpeista yksikön sisällä ilmoitetaan DomaCaren kautta kirjallisesti.

Yksiköllä on omia lääkinnällisiä laitteita, joista on olemassa ajantasainen laiterekisteri. Lääkinnällisten laitteiden käyttöönottoon kuuluu aina asianmukainen perehdytys, jonka antaa laitteen toimittaja. Myös jokainen uusi työntekijä saa perehdytyksen yhteydessä ohjausta ja opastusta lääkinnällisten laitteiden käyttöön, joka on edellytys itsenäiseen työskentelyyn. Lisäksi yksikössä on käytössä vierihoitodiagnostiikkalaitteita, joiden käyttöön hoitohenkilökunta perehtyy työsuhteen alussa.

Palvelutalon omien lääkinnällisten laitteiden ja apuvälineiden huollosta vastaa sopimuskumppanina toimiva huoltoyhtiö tai laiteen toimittaja. Moottorivuoteiden ja lääkinnällisten apuvälineiden huolloista on solmittu vuosihuoltosopimus, mutta huolto tilataan aina kun tarvetta ilmenee.

Yksikössä on käytössä tapaturma- ja vaaratilanneilmoitus menettely, johon on oma tapaturva- ja vaaratilanneilmoituslomake ilmoituksen tekoa varten. Ilmoitukset käsitellään tarvittaessa heti tai hoitokokouksissa, sekä tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet ongelman ratkaisemiseksi. Vialliset tai rikkoontuneet laitteet poistetaan heti käytöstä. Asiasta tiedotetaan koko henkilökuntaa ja ilmoitetaan vastaavalle sairaanhoitajalle tai toiminnanjohtajalle, joka on yhteydessä laitteen huollosta vastaavaan tahoon.

Fimealle tehtävä vaaratilanneilmoitus:

Ilmoitus lähetetään sähköpostitse laitevaarat@fimea.fi. Ilmoituksen voi toimittaa myös postitse osoitteella:
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea)
Lääkinnälliset laitteet
Mannerheimintie 166
PL 55 00034 Helsinki

Kiireellisissä tapauksissa ilmoituksen voi tehdä ensin puhelimitse 029 522 3341, mutta ilmoitus tulee tehdä viipymättä myös kirjallisena.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaava henkilö on vastaava sairaanhoitaja Anna-Kaisa Helander 0400 884 668 anna-kaisa.helander@palvelutalohongas.fi

8 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN

Asiakastyön kirjaaminen

Asiakastyön kirjaaminen on jokaisen ammattilaisen vastuulla. Kirjaamisvelvoite alkaa, kun sosiaalihuollon viranomainen on saanut tiedon henkilön mahdollisesta sosiaalihuollon tarpeesta tai kun yksityinen palveluntuottaja alkaa toteuttaa sosiaalipalvelua sopimuksen perusteella. Kirjaamisvelvoitteesta on säädetty laissa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 4 §:ssä. Yksittäisen asiakkaan asiakastietojen kirjaaminen on jokaisen ammattihenkilön vastuulla ja edellyttää ammatillista harkintaa siitä, mitkä tiedot kussakin tapauksessa ovat olennaisia ja riittäviä. THL on ohjannut asiakastyön kirjaamista antamalla asiaa koskevan määräyksen 1/2021.

Uudet työntekijät ja alan harjoittelijat allekirjoittavat työsuhteen alussa salassapitosopimuksen, ja henkilökohtaisesti käydään läpi vaitioloon ja tietosuojaan liittyvät periaatteet. Työntekijälle hankitaan henkilökohtaiset salassa pidettävät käyttäjätunnukset asiakastietojärjestelmiin toiminnanjohtajan toimesta. Henkilökunnalle on tarjolla verkkokoulutusta aiheesta ”Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssi”, joka on osa Kansa-koulu 6 -hanketta.

Nimetty perehdyttäjä opastaa asiakastyön rakenteisen kirjaamisen käytännöt uudelle työntekijälle. Sosiaalihuollossa kirjaaminen tapahtuu päivittäin jokaisessa vuorossa ja kirjaaminen on työntekijän vastuulla sekä harkinnassa mitä tietoja asiakastyöstä kirjaa. Kirjaaminen tulee tehdä viipymättä. Kirjaamisvelvollisuus alkaa siitä, kun sosiaalipalvelu alkaa ja myös tieto asiakkuuden päättymisestä kirjataan asiakastietoihin.

Ohjeena on, että päivittäinen kirjaaminen on tapahduttava jokaisessa vuorossa. Ammattilainen harkitsee mitkä tiedot asiakastyöstä on olennaista kirjata. Sosiaalihuollossa kirjaaminen on osa asiakastyötä ja se voi tapahtua myös yhdessä asiakkaan kanssa esim. hoitosuunnitelman tai arvion tekemisen yhteydessä. Rakenteisen kirjaamisen periaatteisiin kuuluu, että noudatetaan yhtenäisiä ja ennalta sovittuja tiedon rakenteita.

Ensimmäisenä rakenteisesti tullaan kirjaamaan sosiaalihuollon peruspalveluita eli iäkkäiden palvelutehtäviä. Sosiaalihuollon palvelunantajien tulee aloittaa näiden asiakirjojen tallentaminen jatkossa Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Tämä prosessi on vielä kesken asiakastietojärjestelmän ylläpitäjän DomaCare kanssa, mutta muutosprosessi on jo käynnissä ja toteutunee vuoden 2026 aikana.

Yksikössä on kehitetty tietoturvan tasoa, hankittu valokuituyhteys ja päivitetty tekninen laitteisto. ICT-tuesta vastaa yksityinen yrityskumppani, joka hallinnoi talon tietojärjestelmien turvallisuutta. Talossa on salainen verkko ja vierailijoille käytössä erillinen ulkoinen wifi-yhteys.

Turvalliset tietosuojakäytännöt lähtevät jokaisen työntekijän omasta toiminnasta ja riittävästä ohjeistuksesta. Päivittäiskirjaamisessa on kyse henkilötietojen käsittelystä, jota lainsäädäntö määrittelee. Henkilötietojen ja arkaluonteisten tietojen käsittelyssä tulee noudattaa eritysitä huolellisuutta yksityisyyden suojaa arvostaen. Henkilötietoja käytetään suojatusti, perustellusti, työn vaatimiin laillisiin tarkoituksiin ja valvotusti.

Tietosuojavastaava toimii henkilökunnan tukena hyvien tietosuojakäytäntöjen kehittämissä. Tietosuojan vaikutusten arviointia tehdään jatkuvana toimintana organisaatiossa. Päivittäiskirjaaminen tapahtuu tietokoneella suljetuissa toimistotiloissa, joihin ulkopuolisilla ei ole pääsyä, eikä näköyhteyttä. Jokaisella työntekijällä on omat henkilökohtaiset kirjautumistunnukset asiakastietojärjestelmiin.

Henkilökunnalle on tarjolla verkkokoulutusta aiheesta ”tietosuoja ja tietoturva sosiaali- ja terveydenhuollossa”. Koulutuksen ja hyvien käytännön ohjeiden mukaisesti perehdytetään myös uudet työntekijät ja harjoittelijat turvallisiin tietosuojakäytäntöihin. Perehdyttäjät ovat avainasemassa hyvien toimintatapojen opastamisessa.

Tietosuojavastaava Anna-Kaisa Helander anna-kaisa.helander@palvelutalohongas.fi

Sosiaalihuollon ammattihenkilöillä on lakiin perustuva vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuus tarkoittaa, että ammattihenkilö ei saa paljastaa potilas- tai asiakasasiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa. Ammattihenkilö ei saa paljastaa muutakaan sosiaalihuollon tehtävissä toimiessaan tietoonsa saamaansa asiaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Sisällöllisesti vaitiolovelvollisuus on laaja. Sen syntymiseen riittää, että tiedot on saatu sellaisissa olosuhteissa, että ne voidaan katsoa luottamuksellisiksi. Vaitiolovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun työsuhde on päättynyt.

Onko yksikölle laadittu salassa pidettävien henkilötietojen käsittelyä koskeva seloste?

Kyllä X Ei

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Toiminnassa todetut kehittämistarpeet: Toimiva omahoitajuusmalli

Vuoden 2026 kehittämisalueet:

-Palvelutalo Hongaksen omahoitajuusmallin sekä työkäytäntöjen kehittäminen edelleen

-DomaCare 2 asiakastietojärjestelmään siirtymisen jälkeinen rakenteisen kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen ja Kansa-arkiston käyttöönotto.

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaan yksityisen palveluntuottajan on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Ohjelmassa tulee määritellä, miten 1 momentissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattaminen kokonaisuutena järjestetään ja toteutetaan. Omavalvontaohjelmassa on todettava, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutumista, turvallisuutta ja laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan.

Omavalvontaohjelman osana ovat laissa erikseen säädetyt omavalvontasuunnitelmat ja potilasturvallisuussuunnitelmat, kuten lääkehoitosuunnitelma, turvallisuus- ja pelastussuunnitelma ja tietoturvasuunnitelma. Nämä dokumentit toimivat yksikössä työn pohjana ja riskinarvioinnin perusteena. Omavalvontaohjelma on suunnitelma siitä, miten omavalvonta ja sen seuranta käytännössä toteutuvat. Omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet ovat julkisesti nähtävillä yksikössä. Omavalvontasuunnitelman on hyväksynyt ja vahvistanut toimintayksikön toiminnanjohtaja.

Päivitetty Porvoo 16.01.2026

Toiminnanjohtaja

Miia Romppainen

Omavalvontasuunitelma